Hevoseni Pulla on 9-vuotias englantilainen täysiveri ruuna, jonka ostin Pohjois-Englannista asuessani Lontoossa vuoden 2017 alussa, ja olemme sittemmin muuttaneet Suomeen. Pulla on entinen laukkahevonen, ja todennäköisesti ollut kengitettynä aina vuotiaasta lähtien. Laukkahevoset nimittäin usein kengitetään jo vuotiaana ennen kuin ne ensimmäisen kerran myydään, usein huutokaupassa. Tämä tarkoittaa sitä, ettei Pullan kavio ole koskaan päässyt kehittymään täysin normaalisti, ja tämä siis näkyy etenkin kavion kantaosan alikehittymisenä ja rasvapatjan olemattomuutena. Olemmekin viimeisen vajaan neljän vuoden aikana kärsineet lukuisista kavio-ongelmista aina kavion kantaosan kiputilasta, kaviokuumeesta, lukuisista mustelmista paiseisiin, ja käyneet läpi useita yrityksiä korjata kavioita erikoiskengityksellä. Pullalla onkin ollut mitä mielenkiintoisimpia kenkäviritelmiä aina kiilapohjallisista erikoisesti muotoiltuihin kenkiin - ainoa mitä meillä ei ole ollut taitaakin olla sydänorsikengitys ja niitäkin on toki ehdotettu.
Pulla onkin usealle kengittäjälle ollut se mielenkiintoinen projekti, ja haaste, joka antaa kengittäjälle mahdollisuuden laittaa ammattitaitonsa peliin. Kengittäjät ovatkin vuosien saatossa saaneet laittaa mielikuvituksensa likoon pitääkseen tämän hevosen liikkeen puhtaana ja kaviot edes jotenkuten kasaan parsittuina.
Aloinkin ajatella, että on oltava olemassa parempi keino. Joku keino, jolla hevosen saa pidettyä kunnossa ja kaviot parannettua. Erikoiskengityksestä ei siihen ollut, sillä lopputulos oli aina sama: melkoinen saldo irtokenkiä, ja hevonen, jonka liike huononi huononemistaan. Tajusin, ettei ulkopuolinen tuki pysty korjaamaan sitä, mikä pitäisi korjata sisältäpäin. Perehdyin kengättömyyteen ja tajusin, että oikea ruokavalio, ympäristö ja vuolu saattaisikin olla ratkaisu vuosien ongelmaan.
Pulla on kuitenkin juuri se hevonen, josta kengittäjät ja eläinlääkärit, sekä minä itse, on aina sanonut ettei ikinä pärjäisi kengättä. Kävihän se järkeen - olihan Pulla hevonen, joka oli käytännössä liioittelematta kolmijalkainen irtokengän sattuessa, ja hevonen, jonka anturat olivat niin pehmeät, että pystyin liikuttamaan niitä peukalolla. Kannat olivat alle valuneet, ja varpaat pitkät. Oma kengittäjä sanoi, että sen kaviot vain sortuisivat jos kokeilisin ottaa kengät pois. Otin kuitenkin riskin, sillä kesällä 2020 minulla oli hevonen, jolta tippui kengät kahden kengän viikko tahtia ja jonka liike oli muuttunut huonommaksi.
Kengät poistettiin heinäkuussa 2020, enkä yllättynyt yhtään kun huomattiin, että hevonen pystyi hädin tuskin ottaa askelta ilman kenkiä. Olin sanalla sanoen järkyttynyt -mitä olinkaan mennyt tekemään! Samalla kuitenkin tajusin, että jos erikoiskengitys olisi tehnyt tehtävänsä, olisi hevosen kaviot jo tässä vaiheessa vahvistuneet ja korjaantuneet edes sen verran, että se pystyisi kävelemään pehmeällä nurmella ilman kenkiä muutaman askeleen.
Ostin kuitenkin samalla keikalla Flex Hoof Bootsit, joiden kanssa Pulla käveli aivan kuin oli kävellyt kengillä, joskin hieman vapaammin jopa. Flexit olivatkin ensimmäisten viikkojen ja kuukausien ehdoton pelastus, sillä niiden kanssa hevonen saattoi liikkua täysin vapaasti ja arkomatta. Moni uskoo, että kengätön hevonen aina arkoo vähän ja sen liike on lyhyt, ikäänkuin hieman typistetty. Arkominen ei kuitenkaan ole asia, jota edes kengättömällä hevosella kannattaa katsoa sormien läpi. Kyseessä on usein joku ympäristöön tai ruokavalioon liittyvä ongelma, joka aiheuttaa kavio pohjan arkomista, tai sitten hevonen vielä tottuu kengättömänä liikkumiseen. Liike on kuitenkin lääke, niin myös kavioille. Ilman liikettä kaviomekanismi ei pääse toimimaan oikein, eikä kavio pääse paranemaan. Myös kroppa menee jumiin liikkumattomuudesta ja arkomisesta, ja noidankehä on valmis.
Pullalla olikin käytössä Flexit lähes kokoajan alusta lähtien. Välillä tein sille myös itse pohjalliset kumieristeputkesta ja jesarista, jos bootsit tippuivat laitumelle vauhdissa. Noin parin viikon jälkeen kenkien poistamisesta Pullalla ratsastettiin ensimmäisen kerran maneesissa ja bootsit jalassa. Ero entiseen oli merkittävä! Hevonen liikkui kropan läpi niin paljon vapaammin kuin ennen ja liike oli isoa ja matkaa voittavaa. Hevonen myös liikkui paljon enemmän mielellään kuin ennen. Pulla käytti Flexeissä Kevlar pohjallisia aina alkuun, muttei juuri tarvitse niitä enää kuin maastoiluun.
Vaikka hevonen liikkuu täysin puhtaasti sekä pihatossa täysin paljasjalkaisena että liikuttaessa bootseilla, otamme rauhallisesti. Kaviot eivät suinkaan ole vielä terveet, ja on tärkeä ottaa huomioon hevosen fyysiset rajoitteet liikuntaa suunniteltaessa. Kengättömyyteen siirtyminen ongelmakavioiden kanssa ei koskaan ole helppo ja mutkaton tie, ja meilläkin on ollut mutkia matkassa. Säännöllisellä taitavalla vuolulla (kiitos Epona Balance ja Noora!), sekä Flexeillä olemme kuitenkin jo yhden askeleen lähempänä hevosta, joka voi mahdollisesti nyt elää vuosia pidempään ja jonka kaviot ovat vahvemmat ja terveemmät kuin ennen.
Pullan kaviot tarvitsevat vielä suojaa liikutuksessa, ja ilman Flexejä olisimme pulassa. Flexit ovat vankat ja tarjoavat hevosen kaviolle suojaa ja tukea, mutta myös taitavasti suunnitellut niin, että ne joustavat eivätkä hankaa. Ne on myös suunniteltu kaviomekanismin ideaalia toimintaa silmällä pitäen, tarjoten kengättömyyteen siirtyvälle hevoselle lyömättömän avun matkalla kohti terveitä paljasjalka kavioita. Pullan tapaiset ongelmakaviot toki ottavat enemmän aikaa korjautuakseen, paljon enemmän kuin normaalihevosella kengättömyyteen siirtyessä. Tarkalla ylläpidolla, vuolulla ja Flexeillä olemme kuitenkin jo askeleen lähempänä tervettä ja hyvinvoivaa hevosta, jonka huonot kaviot eivät enää ole este hyvälle elämälle.
